Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi kampanjaan on lähdetty?
Hoitoalan työvoimapula vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hoitoon pääsyyn sekä kuormittaa alalla työskenteleviä. On tärkeää että olemme yhdessä samalla asialla. Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on laskenut selvästi, ja enemmistö vastaajista (83 %) on joko melko tai erittäin huolestunut henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Erittäin huolestuneiden määrä on myös kasvanut merkittävästi vuodesta 2021 (27 %) vuoteen 2022 (49 %) (lähde: TEM Toimialaraportit: 2023, Sote-palveluala). Hoitoalasta käytävä julkinen keskustelu on negatiivissävytteistä. Moni hoitoalan työntekijä kokee, että kuva on liian yksipuolinen eikä kerro siitä, miksi hoitotyö on monille hyvä uravaihtoehto.
Ketkä ovat Huomisen hoitajat?
Huomisen hoitajat on kymmenen henkilön ammattilaisryhmä, jonka jäsenet työskentelevät hoitotyössä julkisella sote-sektorilla pääkaupunkiseudulla. Huomisen hoitajat tuovat keskusteluun kokemuksensa alan hyvistä puolista ja sen työmahdollisuuksista. Tavoitteemme on kertoa hoitoalasta hoitajien äänellä. Uskomme että tämä parantaa alan vetovoimaa: että yhä useampi hakeutuu opiskelemaan hoitoalaa ja valmistuu oppilaitoksista ja jää alalle. Toivomme alan kiinnostavan myös kaikenikäisiä potentiaalisia alanvaihtajia ja alalle palaavia, koulutettuja ammattilaisia.
Mitä tällä kampanjalla halutaan saavuttaa?
Haluamme saavuttaa tällä kampanjalla lisää alan opiskelusta kiinnostuneita, lisää opintojen aloittajia, lisää valmistuvia opiskelijoita, lisää alalle työllistyviä ja työssä viihtyviä hoitajia. Toivomme, että myös hoitoalalta poistuneita ammattilaisia innostuisi palaamaan takaisin hoitotyön pariin. Hoitoalan opiskelun ja hoitotyön paremmasta vetovoimasta ja mielikuvasta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. Vuosina 2021-23 sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon hakijamäärä putosi lähes 18 %. Samassa ajassa sairaanhoitajan tutkinnon ensisijaiset hakijat vähenivät 14 %. Kevan eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueilta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä, ja suurin osa heistä on vanhuuseläkkeelle siirtyviä lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Alan vetovoimaa olisi lisättävä nopeasti.
Kuka tästä hyötyy?
Hoitoalan opiskelun ja hoitotyön paremmasta vetovoimasta ja mielikuvasta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.
Yritetäänkö tällä kiillottaa hoitoalan kuvaa?
Ei. Kampanjalla kerrotaan alasta avoimesti ja hoitajien omalla äänellä.
Kuka tämän maksaa?
Kampanjan tilaajana ovat yhteisvastuullisena konsortiona Helsingin kaupunki, Seure, HUS sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Jokainen näistä organisaatioista on merkittävä julkinen hoitoalan työnantaja.
Paljonko tämä maksaa?
Jokainen tilaajaorganisaatio osallistuu itse budjetoimallaan summalla kampanjan kustannuksiin. Kustannus on kokonaisuudessaan noin 20 000 € per organisaatio / vuosi. Maksullinen mediatila on ensisijaisesti saatu lahjoituksena.
Miksi julkisten organisaatioiden rahaa käytetään mainoskampanjoihin?
Työnantajaorganisaatioilla on aito ja yhteinen huoli hoitohenkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Esimerkiksi on arvioitu, että hyvinvointialueiden työntekijöistä jopa kolmasosa eläköityy vuoteen 2033 mennessä. Samaan aikaan yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi Suomessa vuoteen 2040 mennessä, kun taas muiden ikäluokkien määrä vähenee (lähde: TEM Toimialaraportit: 2023, Sote-palveluala). On tärkeää, että kiinnitämme huomiota asiaan ja pyrimme tuomaan julkisuuteen eri näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuja.
Eikö olisi ollut kannattavampaa keskittyä oikeisiin konkreettisiin ongelmiin, kuten heikot palkat tai johtaminen?
Haluamme kehittää hoitoalaa vetovoimaisemmaksi vaihtoehdoksi kaikilla rintamilla. Alan totuudenmukainen mielikuva on yksi tärkeä tekijä tässä kokonaisuudessa, ja siihen tämä kampanja keskittyy. Panostaminen mielikuvan muuttamiseen ei ole pois eikä se vähättele muita hoitotyön haasteita. Yksi työskentelytavoista on työskentely tässä ryhmässä, ja käytännön syistä tähän on haluttu rajattu määrä jäseniä. Avaamme osana kampanjaa myös verkkoyhteisön, johon kaikki valintakriteerit täyttävät hoitajat pääsevät mukaan.
Miten Huomisen hoitajat valittiin?
Teimme jokaisessa organisaatiossa sisäisen rekrytoinnin. Saimme yhteensä 116 hakemusta. Näiden joukosta pyrimme valitsemaan ryhmän, jossa on mahdollisimman erilaisia hoitajia huomioiden eri ikäryhmät, taustaorganisaatiot, työkokemus, roolit, koulutus jne.
Tällä hetkellä mm. HUS:lla on rekrytointikielto ja hoitajapula on helpottanut. Miksi tätä kampanjaa silti tehdään?
Tämä kampanja katsoo tätä hetkeä pidemmälle, jolloin Suomessa on oltava lisää hoitajia. Tulevaisuudessa merkittävä osa nykyisistä hoitajista eläköityy ja alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. Esimerkiksi 33,7 % nykyisistä lähihoitajista jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana*. Suomessa on 20 000 hoitajan lisätarve pelkästään vanhuspalveluihin vuoteen 2030 mennessä*. Huomisen hoitajien tehtävänä on vaikuttaa alan vetovoimaan ja edesauttaa uusien opiskelijoiden saamista hoitoalalle, ja näin pitkällä tähtäimellä vaikuttaa työvoimapulaan. *) Keva: Eläköitymisennuste & THL: Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus
Miksi puimme juuri Kolmen sepän patsaan?
Miksi puimme juuri Kolmen sepän patsaan? Kolmen sepän patsaan on kerrottu symboloivan mm. ihmisen työtä ja yhteistoimintaa, joka sopii myös Huomisen hoitajien agendaan: Yhteistä tavoitetta takomalla voimme nostaa hoitoalan työn sen ansaitsemaan arvostukseen. Lisäksi patsaan keskeinen paikka ja tunnettuus vaikutti valintaan, sillä sen avulla saamme mahdollisimman monia silmäpareja kampanjan äärelle.